Kuudeskymmeneskolmas: vanhempain tautinen itsekkyys

 

Tästä oli pakko kirjoittaa: sen uhallakin, että joku äityli tai isukki vetää palkoherneen nenäänsä. Vetäkööt, ja menköön herneen kera itseensä.

Minulla on ollut ja on paljon lapsiperheystäviä ja -tuttuja. Tämä homma on tullut vastaan ja ketuttanut vuosien ajan (itse asiassa tunnun vähemmän tästä kärsineeni kuin mitä kuulin muiden kertovan omasta tilanteestaan). Mutta on itselläkin muutaman kerran mennyt tämän asian takia jauho suuhun, viikko pilalle ja sitä rataa.

Eikö olekin näin, että vastuullinen tuttu ei vieraile lapsiperheessä, jos sairastaa tai mahdollisesti kantaa sairautta? Pienten vauvojen kohdalla ilmoitetaan joka ainoasta kurkkukivuntapaisesta tai tuttupiirissä pyörineestä taudista - näin vanhemmat voivat päättää, ottavatko riskin ja kutsuvat kylään vai siirtävätkö visiittiä taudittomampaan tulevaisuuteen.

Olen aina pitänyt vastuunani kertoa tilanteestani, jos vierailen lapsiperheessä ja perun visiitit, jos olen juuri saamassa flunssan tai muun viruksen. Se, mikä mättää, on se, että vanhemmat kyllä repisivät silmät päästäni, jos menisin kylään kertomatta taudinalustani - mutta eivät katso asialliseksi juuri ilmoitella omista tai lastensa taudeista vierailijalle.

Kolmisen vuotta sitten menin kylään, ja *siellä* kuulin, että lapsella on märkärupi ja "mutta eihän se aikuisiin tartu". Kahden viikon päästä olin lääkärillä näyttämässä märkäpaiseista korvalehteäni (josta tulehdus oli levinnyt pateiksi kaulan rauhasiin) ja säärtäni. Sen aiheuttaja oli nimen omaan tämä sama, 'tarttumaton' bakteeri. Kiitos.

Eräs kerta menin lapsiperheeseen ja siinä kahvipöydässä kuulin, kuinka lapset olivat eilisiltana lopettaneet oksentelun ja ripulikin oli jo hellittämässä. Kivaa, ja arvatkaapa mitä tein seuraavalla viikolla: aivan, istuin vessassa pää vadissa ja vetelin suolaliosta nestehukkaani.

Eräs kerta olin menossa vierailemaan, ja kuulin täysin sivuseikkana, että koko lapsikaarti on vesirokossa. Kun järkytykseltäni tokenin, kysyin, aikoiko vanhempi kertoa minulle siitä ollenkaan. "No kaikki aikuisethan sen on sairastaneet!" puuskahti vanhempi. Perkele!!!!! Eikä jumalauta ole.

Ovatko vanhemmat vain niin jumalattoman puusilmäitsekkäitä vai vain typeriä? Eikö heillä käy mielessä se, että ilmoitusvelvoite on *molemminpuolinen*?

Eivätkö he ajattele *muita* lapsiperheitä, joissa vierailijat käyvät? Entä jos omalla piltillä on vihurirokko...kaikkihan on rokotettu, joten mitä suotta ilmoittaa? Mutta kun se rokotettu vieras saattaa seuraavaksi vierailla kodissa, missä on raskaana oleva nainen! Vieraan seuraava kyläpaikka saattaa olla se, missä on vastasyntynyt tai astmaattinen lapsi - ja puusilmäisten ilmoitusvastuusta irtiolevien vanhempien takia sinne menee vieras, joka kantaa poskiontelotulehdusta tai vauvan henkeä uhkaavaa ripulibakteeria.

Kyllä minua itseänikin sapettaa, sillä olen ihminen, joka saa jokaisen taudin - immunologinen osasto minussa on jotenkin heikoilla ollut aina. Sitten sairastelen joka ainoan nuhakuumeen, flunssan, vatsataudin, kaiken maailman gokit ja ähläteerit vain koska vanhemmat eivät ilmoita lasten sairauksista. Ja parhaassa tapauksessa tartutan tauteja muihin perheisiin tietämättäni.

Olen jo pitkään ajatellut ottaa käytännön, että tenttaan etukäteen lasten taudit - siitä sitten voi loukkaantua, jos haluaa, mutta en minäkään jaksa sairastella kaiken aikaa muiden takia. Toivon, että vanhemmat ottaisivat tältä osin päänsä pepusta ja alkaisivat harjoittaa vastuullisempaa ja muita huomioonottavampaa toimintaa. Jotkut kummit ja kamut kun voivat jättää vierailut vähemmälle, kun joutuvat joka visiitillä pelkäämään taas saavansa jonkun taudin matkaansa.

Aiheesta kolmanteen: käden murtuma ei ollut luutunut pätkääkään. Rystyssä on siis murtuma, missä on irtopala, joka on häipynyt omille teilleen. Koska se ei ole luutunut tai muuttunut miksikään, sitä ei enää hoideta mitenkään. Myönnän, että hämmennyin tyystin tästä logiikasta. Käsi on yhtä turvonnut, kipeä ja käyttökelvoton kuin ennen lastoitusta. Nyt vain sitten pitää heilutella, koukistella ja uskoa, että kunnossa se on, vaikka murtuma on ennallaan. Lääketiede on ihmeellistä.