Osa 267: G- ja K-pisteestä

 

Kevät, vihdoinkin! Toinen kissoista puhisee autuasta unta selällään parvekkeen lattialla aurinkoläikässä ja pyydystää kärpäsiä. Uskalsin jättää kaulahuivivällyni ensimmäistä kertaa kotiin. Olen kävellyt paljain jaloin nurmikolla ja suorittanut debyytin räikyvän pinkissä kevättakissani. Kesälomia odotellessa.

G-piste

Katsoin ensimmäistä kertaa seksikulttuuripläjäyksen nimeltä "G-piste". Puolet ajasta olin sanaton - tyystin, täysin ja mykistyneen sanaton. Sellaista tapahtuu harvoin. Puolet ajasta säikytin sylissäni nukkunutta kissaa holtittomilla naurukohtauksilla. Absurdius saa minut aina putoamaan pähkinöinä lattiatasoon:)

Juontajat: kaksi kolmekymppistä, jotka yrittivät selkeästi olla nuorekkaita, jotka ovat "inessä skenessä". Todetessaan, että tulossa on loistava tyttöjen ilta, he olivat täysin oikeassa: yhtäkään aikuista naista ei ohjelmassa tuntunut olevan mukana. Sen sijaan keski-ikäisten tirskuvien teinityttöjen määrä huolestutti. Yläasteen pihallakin pystytään puhumaan asiallisemmin seksistä. ("Kyl mä haluun mun poikaystävältä joskus muutaki kun halailua" -> IIK-KIHIHIHIHIHIHIHIHIHIHIHIHIHIHIHIHIHIIIIHIHIHIHIHIIIII!)

Gallupit olivat huippuluokkaa: niissä todettiin, että miehiä viehättävät ohikävelevässä naisessa eniten kauneus ja seksikkyys (yllätysyllätys) - ja älykkyys (mitvit? miten sen näkee ohikävelevästä naisesta?). Vaihtoehtoina olivat myös Arvot: "Joo, sillä ohikävelleellä naisella oli tosi isot arvot."

Ohjelman konsulttina oli Väestöliiton kliininen seksologi, joka kikattaen kertoi, ettei ole seksivinkkejä antavaa tyyppiä (nauroin tyrää peläten). Mukana oli myös flirttikouluttaja, joka niinku korosti niinku kommunikaation ja niinku hauskanpidon merkitystä niinku.

Suihinottokoulussa heilutettiin dildoa ilmassa kymmenen sentin päässä avoimesta suusta. Tuolla vinkillä aiheutetaan vielä monta kiinnostavaa hetkeä makuukammareissa kautta Suomen.

Myös Johanna Tukiaista haastateltiin. En kuullut, mitä hän sanoi, sillä kaikki huomioni keskittyi tuulikoneeseen, joka lepatutti Tukiaisen hiuslisäkkeitä. (Miksi tuulikone?) Tukiainen kertoi teettäneensä itselleen tissit ITSENSÄ TAKIA, yeah right. (Mutta miksi se tuulikone????)

Ohjelman liikuttavan suloinen poikkeus oli Ruben Stiller, joka komeasti totesi vanhenemisen olevan miehille hyväksi: "tässä iässä ajattelee paljon useammin kuolemaa kuin seksiä!"

Ohjelma oli kertakaikkisen räävittömän hauska; puhdasta kitchiä ja absurdia karmeutta alusta loppuun. En ole koskaan nauranut niin paljon ja niin hysteerisesti kuin tämän puolituntisen aikana. Parasta koko jutussa on se, että ohjelma on tehty perkeleen tosissaan ja satavarmana siitä, että nyt ollaan ekaa kertaa niinku tosi avoimesti liikkeellä, pioneerihengessä eturivissä kuiskaamassa sanaa "anus". ("Itserakastelusta" olin jo aiemmin lukenutkin, minkä jälkeinen huutonaurukohtaus sai minut päättämään, että ohjelma on ainakin kerran katsottava.) Tahaton komiikka on parhaimmillaan, kun koomikot itse säteilevät varmuutta omasta viehkoudestaan ja nokkeluudestaan.

Ensi kerralla nauhoitamme ohjelman ja kehitimme juomapelin: joka kerran, kun joku sanoo "niinku", saa ottaa huikan (ongelmana äkillinen juopuminen). Joka kerran kun joku sanoo "ihku", pitää tyhjentää lasi pohjaa myöten (ongelmana edelleen äkillinen juopuminen). Joka kerran, kun joku sanoo silpovansa itseään "itseni takia", pitää vetää kirkas paukku (ongelmana sikahumala ennen ekaa mainoskatkoa). Hitto, saisikohan tätä maanmainiota viihdettä DVD:lla? (Mutta MIKSI se tuulikone?????????)

Itseni takia

Kuvittelin, että epämukavien, kivuliaiden ja paskamaisten asioiden tekeminen mukamas itsen takia on on jo sen luokan klishee, ettei siihen kukaan imbesilliä fiksumpi lankea. Väärässäpä olin.

Minä EN vääntäydy huikeisiin korkokenkiin ja kittanaan hamoseen koko illaksi itseni takia. Itseni takia pukisin matalakantaiset Eccot ja pehmoiset housut. Kipsuttelen korkokengissä ja hamosessa tismalleen siksi, että tiedän silloin feikkaavani naista, feminiiniä unikuvaa ja tuolloin saan erityiskohtelua niin VR:n junissa kuin suojatiellä. Saan kuvitella olevani nainen, joka kääntää päät ja näyttää hyvältä kaikkien silmiin. Sellainen hivelee hinajaa egolle ja siitä tulee hyvä mieli.

Yksikään eukko ei rimpuile ripsentaivuttajien tai korsettipöksyjen kanssa itsensä takia - jos joku niin väittää, voitte rauhassa todeta naisen vähämieliseksi ja järjenköyhäksi todellisuuspakoilijaksi. Jos nainen vielä kaiken huipuksi väittää asentavansa työläitä rakennenkynsiä, tai mikä karmaisevinta, silikonivaraosia kehoonsa kirurgisesti "itsensä takia", tämmöinen henkilö pitäisi asettaa jo holhouksenalaiseksi.

Jos kituu viikkokausia, koska tahtoo asentaa silikonitissit saadakseen enemmän munaa ja läähättäviä katseita, siitä vain. Push-upit ja avokaulapaidat ovat erittäin hauskoja asuja, kun tahtoo kerätä katseita. Korkokengillä kipitys kääntää päät. Mikäs siinä - mutta miksi siitä pitää inistä niin debiiliä pashapuhetta kuin että sen tekisi pelkästään itsensä takia? Miksei sitten pidä niitä ryntteitä yksin kotona, jos sen vaan itsensä takia tekee?

Ja vaikka neito pistää piukean koltun ja korkkarit, se tahtoo saada ihailua, kohteliaisuuksia ja katseita. Hyväksyntää naiseudelleen. Se ei tahdo saada törkeyksiä, kourintaa ja ahdistelua. Tätä eroa on joskus joidenkin vaikea ymmärtää, valitettavasti. Sen takia neidot pukeutuvat muikeasti harkitsevammin, harvemmin ja hillitymmin.

K-piste:)

Viime aikoina on tullut osumia nk. K-pisteeseen eli kulttuuriaistin herkkään hermokeskukseen.

Ensinnäkin Einsturzende Neubauten. (Miksei keikasta löydy järjellisiä arvosteluja, ainakaan pikagooglaamalla?) Bändihän on kuulemma niin Depeche Moden kuin Rammsteinin ja NINin soundien takana. En ollut kuullut bändiä juurikaan ja vähänkin kuulemani olin sivuuttanut. Keikalla koin kääntymyksen ja näin valon. Musiikki oli kummallista ja tyylikästä ja harrasta. Laulajassa oli ripaus Alan Rickmania. Keikka oli täydellinen ellei lasketa taas niitä muutamaa kusipäämiestä ja -naista, jotka olettavat oman äänensä ja juttunsa olevan se, mitä sadat ihmiset ovat tulleet kuuntelemaan.

Kai muistin viime vuonna vouhottaa kaikkien aikojen upeimpiin kuuluvasta keikasta? Gocoon keikalle menkää, jos vain ikinä koskaan pääsette!

Pienemmän mittakaavan suureellisia nautintoja ovat olleet mm. Hyperion. Lisäksi Alice Munro kuuluu suositeltavien kirjailijoiden joukkoon. Amen.

Suuresti löin rumpua ja symbaalia ilosta, kun kuulin, että VIHDOIN VIIMEIN Nikke Knatterton löytyy DVD:na, Jarmo Niemen kerronnalla. Ehkä jonain päivänä teen naistutkimuksen väitöskirjan tästä ihanan vinoutuneesta animaatiosta:)

DVD:na saa myöskin klassikon Sisko ja sen veli, joka on hihityttänyt taas monta päivää. "...täst en paljon perusta. Katsotaan, mitä on toisel puolel." (äiteen kuolema telkkaria katsoessa). Helmiä täynnänsä!

Aurinkoa, aurinkoa kaikille tasapuolisesti!