Osa 222: nettipeelot ja onneksi myös jotain muutakin

 

Hauskan viikonlopun jälkeen maanantai iskee kuin tonnin leka. Koko päivän on hiukan epätodellinen olo, joka helpottaa perjantaina:)

Nettinörtit asialla

Meneehän tuo överiksi. Nähtävissä on syy, miksi olen pysynyt kielteisenä kommenttilootien perustamiselle: tuota sairastelua en haluaisi omilla sivustoillani katsella.

Ovathan nämä nettipojat yrittäneet jo kymmenen vuotta tukkia turpaani tuloksetta: se, että yksi toivoo minun joutuvan raiskatuksi ja hakatuksi on silti sairaudessaan surullista. Täytyy toivoa, että nuo ovat vain pipejä juttuja, jotka eivät päädy teoiksi.

Toivon näille pojille kasvavaa rohkeutta (vastata omalla nimellään huuteluistaan) ja itsetunnon kehitystä (ei terveellä itsetunnolla varustettu ihminen tuollaista tee, mitä tuolla kommenttilootassa näkee...). Hieman rennompi ja huumorintajuisempi elämänasennekin voisi olla kiva, vai mitä?

Syksy ja muutos meni pussauskoppiin

Joskus tuntee luissaan jo kevättalvella, että tuleva vuosi rutistaa mehut ytimistä ja ravistaa lehdet sisäisistä puista. Mutta mitä voi tehdä? Ei auta räpistellä vastaan, paeta ei voi ja siinä sitä sitten ollaan. Tuulet puhaltavat hatun päästä, sade pieksee ajatuksia ja syksy ikään kuin alkaa jo keväästä. Syksyn oikeasti tullessa ovat jo lihakset maitohapoilla.

Jotain uutta tuli, jotain vanhaa menehtyi. Ilo uudesta ei mitätöi epäreiluuden tuntemuksia siitä, mitä se maksoi.

Minä tiedän, että niin käy toisinaan. Minä kestän sen, ymmärrän sen ja olen ollut valmistautunut siihen. Vain hyväksyminen tuottaa toisinaan ongelmia. Juuri nyt, tätä kirjoittaessani, havaitsin tietynlaisen synkkyyden kautta, miten olin jälleen astumassa vanhaan ansaan ajatuksissani. Aloin syyttää itseäni asioista, joille olisin voinut tehdä yhtä paljon kuin talventulolle. Halusin hetken olla jokumuu, koska usein kuvittelen toisten elämän mutkattomammaksi:-)

Askellan levottomasti ympyrää ajatuskulkujeni häkissä, tivaan itseltäni vastauksia, joita ei ole. Vaadin itseltäni ymmärrystä, jota ei kellään ole. Tuskastun pienuuteeni ja avuttomuuteeni, turhaudun ja hermostun tähän kertakaikkisen pinttyneeseen maailmaan, jossa voi tehdä liian vähän. Jossa pitää oppia antamaan olla, katsomaan kärsimystä tyynesti sivusta. Jossa voi vain yrittää hoitaa oma elämänsä, ja siinä sivussa rakastaa läheisiään hellästi.

Hankala ihminen

Totesin myös olevani hankala ihminen . Tuskin tämäkään kerho ottaa jäseneksi, koska en anna pelotella itseäni edes lapsettomuusajatuksissani:-D

Olen kuullut olevani hankala ihminen erityisesti silloin, kun en täyttänyt toisen ihmisen vähemmän pyyteettömiä odotuksia tai vaatimuksia. Silloin voi myös kuulla olevansa itsekäs (koska ei täytä toisen itsekkkäitä toiveita) tai sydämetön ja julma (koska ei syöksy lemmestä puhkuen ja itsensä unohtaen johonkin, joka haiskahtaa rakkauden sijaan jonkun läheisriippuvaiselta leikiltä). Joskus se, että on hankala ihminen, on helpoin pitkän linjan ratkaisu: helpompana ihmisenä voisi huomata pian olevansa sellaisessa lentohiekkalaatikossa, ettei poispääsystä olisi enää toiveita.

Aamuelämää

Ehkä ei pitäisi lukea aamun lehteä: uutista siitä, kuinka nuori jannu päätti tempoa turpaan bussipysäkillä sauvakävelystään levännyttä kahdeksankymppistä naista. Ihan vain huvin vuoksi.

Ei tämäkään juuri hymyilyttänyt . Ymmärrän kehityksen sitä kautta, miten pihalla ja lepattavia aikuiset ovat - ja sitten kun on se pakko niitä lapsia hankkia (koska niitä on pakko hankkia ja se on jokaiselle hyväksi) henkisesti outoihin olosuhteisiin, tulos on juurikin tämä.

Kissaturkis menee kieltämättä kissaihmiseltä yli ymmärryksen.

Enkä minä osaa oikein edes sanoa, kuinka paljon minua tämä uusi tekijänoikeuslaki ottaa päähän . Kertokaa minulle, kenelle tulee musta silmä tai kuka menettää hengen? Nuoria ihmisiä, jotka herrantähden lataavat internetistä musiikkia kuunneltavaksi, kytätään ja kohdellaan kuin heroiinin salakuljettajia ja huumediilereitä.

Samaan syssyyn sitten vielä tämäkin . Suomi alkaa olla kohta todellinen Big Brother-maa sen kaikissa merkityksissä. (Eräiden oppilaitosten filtterit leimaavat jo nyt nämä minun sivuni sisällöllisesti arveluttavaksi ja siksi kielletyksi).

Toisaalta, tämä kannatti lukea: Muistakaa rakastella 22.12. maailmanrauhan nimissä!:)