Kahdeskymmenesensimmäinen: pettämisestä, pottakulttuurista ja blogikannanottoja

 

Kevät tekee pesää, linnut karjuvat aamuisin puissa, aurinko lämmittää päätä sisäpuolelta...ei ole elämä hullumpaa, ei. Seuraavaksi vastaantulleita aiheistoja, ja jopa se pottaopetusosuus:)

Jos et siunaa, tuomitset.

Jos joku sanoo ääneen pettävänsä puolisoaan, ollaan vähän vaivaantuneita ja hyssytellään. Paheksutaan sopivasti. Ollaan modernisti ymmärtäväisiä. Ei sovi sanoa pettäjää kusipääksi, sillä silloin osoittaa olevansa huono ihminen. Jokainen sanoo ääneen, ettei pettäminen ole hyväksyttävää, sillä fiksun ihmisen tulee sanoa niin.

Jos sanoo ääneen, että pettäminen on kertakaikkiaan väärin ja pettäjät ovat itsekeskeisiä, vastuuttomia persreikiä, kuulee olevansa kireäpipo. Tuomitseva. Fanaattinen. Subjektiivinen. Ahdasmielinen. Huono ystävä. Sanalla päähänhakkaava moralisti, joka pitää itseään parempana ihmisenä, ja sieltä ylemmyydentunnostaan tuomitsee muita. Ilkeämielinen ihminen, joka ei välitä ystävistään, haluaa ystäville pahaa, ei kykene ymmärrykseen tai suvaitsevaisuuteen, ei inhimilliseen empatiaan. Ihminen, jolta puuttuu ihmisyyttä.

Mailpalautteesta päätellen tuon ylläolevan lisäksi *mies* on vain naiskauneuden edessä heikko ja haluaa olla sitä. Ei se sille mitään voi. Sitä pitää *ymmärtää*. Olen järjestelmällisesti pyytänyt näitä naiskauneuden edessä heikentyviä ja sille ymmärrystä vaativia yksilöitä suhtautumaan sitten samalla empatialla, kun heidän *naisensa* jää kiinni putkimiehen alta. Tuskin onnistuu.

Jonkun puoliso jossain kumminkin

Ai miksi koen, että minulla on epätäydellisenä ihmisenä varaa sanoa tuollaisesta? Koska katson, että se on minun vastuullani siinä vaiheessa, jos tuttuni tuo tietooni pettämisensä tai epäeettiset suunnitelmansa. Koska kukaan muu ei ole sanomassa mitään - voin ehkä estää sen sanomalla. Vaikken voisikaan, tuntisin itseni hymistelijäksi ja vellihousuksi, jos en voisi sanoa ääneen rehellisesti ajatuksiani asiasta.

Ei kyse ole vainjonkunpuolison petetyksi tulemisesta, se koskee myös minua, ja kaikkia ihmisiä, jotka ovat tai tulevat olemaan jonkun puolisoina. Voihan sitä toki todeta, että minäpä en puolisoani petä, joten eipä kuulu minulle. Mutta mielestäni se kuuluu. Ihmettelen sitä, jos ihmisen arvona on uskollisuus, mutta hän ei uskalla pitää uskollisuuden puolta silloin, kun esimerkiksi paras kaveri rehottaa petosjutuillaan.

Pottakulttuuria

Lupasin tutkiskella pottakulttuuria. Antaa jopa pottaopetusta. Seuraa siis pieni sukupuolinen vessakulttuuritutkielma, olkaatten hyvät!

Mitä naiset tekevät vessassa?

Lauantai, sikakivaa, baari, sata ihmistä ja naisten vessan kaksi koppia. Jono odottaa. Jono seisoo jalat ristissä. Kopista kuuluu kahinaa. On kuulunut jo 10 minuuttia. Ei lorinaa, vaan kahinaa. Vihdoin viimein sieltä tulee joku ulos. Sama vartin näytelmä toistuu.

Voisitteko te hyvät naiset kertoa, mitä naiset tekevät vessassa? Minä en tiedä.

Minä teen näin:

  • Menen vessakoppiin ja suljen oven.
  • Lasken housut alas tahi nostan hameen ylös. Istun alas.
  • Pissin.
  • Pyyhin. Nostan housut tai lasken hameen.
  • Poistun kopista yleiseen tilaan pesemään kädet, läträämään naamaa, asettelemaan sukkanauhojani tahi puunaamaan tukkaani.

Tuo proseduuri ei pidä koppia 10 minuuttia varattuna, vaikka olisi pohjoisen telluksenpuolikkaan pirullisin korsetti päällä tai autuaallisen tuskallinen ummetus. Siis: mitä hemmettiä te teette siellä vessassa? Eikö edes jonotilanteessa voisi sukia kuononsa muualla ja antaa hätää kärsiville tietä? Jonkinlaista vessavuorojen sujuvuuskoulutusta naisväki tarvitsisi.

Mitä miehet tekevät vessassa?

Miehet hoitavat asiansa ripeästi ja ketterästi. Bravo!

Mutta voisiko joku selittää minulle erään asian: miksi jokainen baari-ilta löytyy wc-pytty, joka on kusten roiskittu vanteita ja lattiaa myöten? Roiskivatko miehet kusta kotinsa vessan lattioille? Jos mies ei pysy pystyssä, eikö hän voisi istua alas? Jos roiskahtaa, eikö tule mieleen pyyhkiä?

Matkustaessani Eurolinesin bussilla Euroopassa huomasin saman ilmiön: mies ei voi edes bussin unisex-vessassa (jossa istuminenkin on yhtä vakaata kuin tehosekoittimessa) istua alas kusemaan. Miehet siis kusivat bussin vessan seinät, wc-istuimen ja lattialla oli sentin kerros ureaa. Ehkä tämä siivottomuus on reviirinmerkkauksen viimeisiä rippeitä uroksen käytöksessä, mutta ei herätä muuta kuin itkuun asti inhoa siinä naisessa, joka kuvitteli voivansa pissiä vessassa. Ensin pitäisi siivota vieraan miehen kuset ennen kuin voisi kuvitella istuvansa alas. Saatana. Tuolla bussimatkalla vielä joutui senkin jälkeen istumaan kengänpohjat siinä ureassa. Itketti, ihan kunnolla.

Ehkä tuo roiskinta on miehen statement jostain...ehkäpä joku ilmaisee naisvihansa eli -pelkonsa sillä tavalla? Ehkä se on a.o. miespuolisen yksilön ainoa tapa todistaa olevansa mies?

Oli miten oli, jos saan ikinä kusiroiskemiehen kiinni itse teossa, aion pidellä häntä väkisin kiinni ja yrittää pyyhkiä hänen housuillaan tai hihallaan roiskeita. Jos iljettää, niin hyvä. Niin minuakin iljetti ja iljettää, kun joudun roiskittuun vessaan menemään.

Toinen kysymys, joka on kiusannut minua toisinaan on se, että miksi joillakin miehillä on tarve pitää vessan ovi auki asioidessaan? Eräs tuttu kertoi aikoinaan välttävänsä vierailua tutun pariskunnan luona, koska aina hänen siellä ollessaan mies tahtoo tyhjentää suolensa ovi puoliksi auki. Ehkä tämä liittyy johonkin urosteluun, koska miehet tuppaavat varsin yleisesti kuseskelemaan ulkona vähääkään välittämättä yleisöstä. Minusta on vain aika kornia todeta käveleväni kotimatkalla kohti tyyppiä, joka pitää munaa kädessään ja kusee jalkakäytävälle. Tyyppi ei useinkaan ole känninen pultsari.

Tiivistelmänä siis miehille: ne kamat sinne pyttyyn ja vain sinne pyttyyn. Jos menee ohi, itse siivotaan. Vessan ovi kiinni, kiitos, ainakin vieraiden aikana. Ja kädet pestään joka kerta. Heppi ei ole luonnostaan steriili. Jos ulkona on pakko kusta, tehkää se nyt herranen aika jossain pusikossa. Ei ole sievää pakottaa ohikulkijoita väistelemään virtsavanaanne tai vähemmän eroottista näkymää.

Jälkeenpäin lisättyä: eräs lukija lähetti hyvän pelin. Sillä voi vaikka harjoitella, jos miehuus katoaa pytylle istuutumiseen. Hämmentää vain se, miten miehet sitten ulostavat? Pelaamaan!

Eräät miehet

Kun puhun täällä 'miehistä', en tarkoita jokaikistä ja joka ainutta miestä maailmassa. Tarkoitan miehiä, joista kukin juttu puhuu. Se on väkisinkin rajattu ryhmä, tosin joskus aivan liian iso enemmistö. Silti: en jaksaisi joka kerta laittaa joka lauseeseen lisäkettä 'miehet, siis eivät ihan kaikki, mutta jotkut, itse asiassa kokemuksen mukaan useammat kuin vain täydet poikkeukset, silti eivät kaikki'. Eli joka ainoan poikkeuksen ei välttämättä tarvitse joka kerran todeta, että 'mä en tee noin, joten toi sun juttu ei voi pitää paikkaansa'. Kyllä se voi pitää paikkansa. Yksi poikkeus ei kesää tee näissä hommissa:)

Söpöä homosolidaarisuutta

Minusta on söpöä, kun miehet ryhmittyvät laumaksi eli keskinäisen kehumisen kerhoksi, yleensä jotain toista ryhmäkettä vastaan asettuakseen. Tommin blogissa Tommi kehuu Markkua ja Ilkkaa. Tommi ei oikein tykkää Lumi Adelasta eikä humanisteista. Markun blogissa rienataan Lumi Adelan ajatuksia, humanismia ja kehutaan kovasti Tommin ja Ilkan juttuja. Ilkan blogissa Ilkka puhkuu vihaa erityisesti humanisteja kohtaan, mutta myös feministejä, kaikenmoisia naisia (myös tällaisia katkeran humanistifeministin kirjoitelmia) kohtaan. Ilkka kuitenkin tykkää Markusta ja Tommista. Tommi ja Markku ihailevat Ilkan rohkeaa luonnontieteellistä julistamista. Mukavaa.

On siinä ainakin yksi esimerkki siitä, että jopa luonnontiedefanaatikoilla voi syntyä nk. myönteisiä homososiaalisia yhteisöjä. Ihailu on myös tunne, joka tietty on ristiriidassa rationaalisuusvaatimuksen kanssa, mutta meneehän se hyvään tarkoitukseen.

Vähemmän söpöä: Iso HYI

Tommin blogia tänään vilkaistessani sain melkeinpä halvauksen. Joko hepun järjen valo on himmennyt Rovaniemen kaamoksen myötä tahi Tommilla on pahasti tietopuoli pielessä. Lainaan:

"Aamulehden pikku-uutisessa mainittiin, että terveysministeriö suosittelee ympärileikkausten tekemistä terveyskeskuksissa riittävän hygienian ja kivunlievityksen takaamiseksi. Näin kevyesti suhtaudutaan lasten rituaaliseen silpomiseen, sillä kohteenahan ovat pojat. Eihän pikkuvauvan ruumiinosien irtileikkely ole ollenkaan kauhea asia ("onhan sillä ollut joskus varmaan syynsäkin", muistutellaan) kun se tehdään kukkahattutätien ulkopuoliselle sukupuolelle.

Tyttöjen ympärileikkaus voidaan tehdä monella eri tavalla, ja osa näistä tavoista on huomattavasti pienempi ja harmittomampi operaatio kuin poikien ympärileikkaus."

Onko tämä jätkä oikeasti tosissaan? Kyllä. Tämä rationaalisuuden ja järjen ja faktojen ylistäjä aidosti selittää, että tyttöjen 'ympärileikkaukset' ovat huomattavasti pienempiä ja harmittomampia operaatioita kuin esinahan napsaisu.

Hän väittää, että klitoriksen amputaatio (harmittomin muoto naisten sukuelinsilpomisesta) on pikkuisempi operaatio kuin esinahan napsaisu. Hän aidosti luulee, että naisten sukuelinsilvonta ("ympärileikkaus", xittu mikä kaamea vitsi) on harmiton operaatio. Hän ei tiedä, että "pelkkä" klitorisamputaatio vie kyvyn orgasmiin ja tuo on vielä aika pieni osuus todellisesta tilanteesta - naisilta useimmiten otetaan pois klitoriksen lisäksi pienet häpyhuulet ja leikataan osa isoista häpyhuulista, ja ommellaan koko hoito kiinni siten, että jäljelle jää pieni aukko virtsan ja kuukautisveren ulostuloa varten.

Lopputuloksena on jalkoväli täynnä arpikudosta, perkeleellinen tuska yhdynnästä, seksuaalisen mielihyvän fyysisen puolen menetys (orgasmista puhumattakaan), vaikeita tulehduksia ja synnytyksiä, repeämiä synnytyksissä. Missähän vaiheessa tällaista aiheutuu poikien esinahan leikkauksesta? Tunnen monta ympärileikattua miestä, ja tuntuvat kykenevän seksiin. Eikä vertakaan joka yhdynnässä lennä, vaan jotain muuta.

Kyllä minä ymmärrän, että pojalla on kammo kukkahattutätejä kohtaan jotka isoilla saksilla pyrkivät napsaisemaan pienten poikien pilit pois, mutta joku raja kai tuon sortin neuroosillakin pitäisi olla. Tyyppi, joka tosissaan lähtee puhumaan poikien esinahan leikkauksesta pitäen sitä vastaavana maailmalla tytöille tehtävään sukuelinten silpomiseen ja tuhoamiseen, on jo sillä hölinällä myynyt vakavastiotettavuutensa. Tommille valtavan iso hyi. Toivottavasti joku kukkahattutäti ottaa risun, ja roimii persauksille. Älköön hän ikinä enää selittäkö muille, miten faktoista pitäisi ottaa selvää ennen kuin aukoo päätänsä.

Kevät

Kuten sanoin, kevät tulee rymisten. Aamulla saa herätä valoon, illalla lähteä töistä valoisaan aikaan. Ilta-auringot melkeinpä puistattavat suloisesti. Valo, hulluksi tekevä ja kaikenmoisia nukkumassa olleita herättävä. Sitä pitää imeä itseen, maistella ja hengitellä, että jaksaa olla ensi talven. Valo avaa silmät ja sitten voi tehdä suunnitelmia. Miettiä, mitä tekee kesällä kun on sininen pehmeä lämmin yö tai paahteinen päivä tai sateinen ilta.

Haluan aamuyöstä istua ikkunalaudalla parvekkeen ovi auki ja juoda kuohuviiniä haistellen öistä ilmaa. Haluan yhden yön yöpyä ulkona. Haluan kieriä nurmikolla ja uida itseni väsyksiin. Haluan tehdä retken. Haluan tulla kotiin kun aamuaurinko jo paistaa. Hmmm, mielihyvää.