Osa 192: Juuri ennen huhtikuuta

 

Tällaisia lisää!. Liikutuin kyyneliin tuon lukiessani. Itse asiassa sitä lukiessani en vielä tiennyt, että minua odottaa huutoriemu samana päivänä.

Joku suhde pielessä...

Joillakin menee joskus äiti- tai isäsuhde vituralleen. Siitä seuraa tietty kaikenlaista. Esimerkiksi sellaista, että neljääkymmentä käyvät akateemisen koulutuksen saaneet miehet puhuvat kuin räkänokkakakarat anaalivaiheen ja uhmaiän kukkuloilla.

He selittävät jänisräikkäänsä pyöritellen, että feminismiin kuuluu olennaisena osana raiskaussyytteiden keksiminen tai että feminismi taistelee sen puolesta, että raskaana olevilla on oikeus vetää crackia naamariin. Vähän kuin amerikkalainen konservatiivipoliitikko toteaa, että feminismi tekee naisista lesboja ja lapsensa tappavia noitia. Heidän mielestään naisissa ylipäätään on vikaa, ja feministi on tavallaan äärinainen, jolla on myös extreme-kokoiset naislajityypin heikkoudet.

No, tällainen mies kuitenkin löytää itselleen yleensä naisen ja työn (itse asiassa se todistaa vähän sen puolesta, että me naiset valitsemme toisinaan toooooodella kusipäisiä miehiä itsellemme) mutta ei lakkaa valittamasta vielä eläkkeen kynnykselläkään. Lokaa herra Laitiselta .

Totuuden trumpetti

Totuuksien jänisräikkäjulistamisesta tulikin mieleeni, että enpä ole koskaan nähnyt tällaista anteeksipyyntöä. Nostan hattua ja arvostan. Ehkä jokaisen meistä pitäisi joskus miettiä, mitä totuuksia hakkaamme fundamentalisteina toisten päihin.

Kylddyyriä

Kävin katsomassa kulttuurisunnuntaina Vuoden Nuoren Taiteilijan Heta Kuchkan näyttelyn ja Eero Yli-Vakkurin puheperformancen. Hetalla oli pari valokuvatyötä ja lyhytelokuva, josta pidin vilpittömästi. Muuten koko homma haisi feikiltä ja tyhjältä tynnyriltä: onko se omaa taidetta, että pistää ihmiset kertomaan tarinoita taiteilijasta videokameralle ja sitten näyttää tätä videota taidesalissa? Minä en pidä taiteilijoista, joiden egosentrisyys johtaa siihen, että valokuvissa kuvataan minäminää ja videoissa puhutaan minäminästä - omaminän terapianäyttely ei oikein jaksanut ravita kulttuurinälkää.

Vakkurin piti puhua 5 tuntia putkeen taukoamatta. Sitä menimme kuuntelemaan. Odotin jännää assosiaatiosta toiseen koikkelehtivaa säpätystä, jänniä stooreja lapsuudesta, outoja mielleyhtymiä ja tajunnanvirtaa. Kun pääsimme paikan päälle, kuulimme kaiuttimista paapatuksen '...kohta varmaan patterit loppuu tosta nauhurista, pitäisi varmaan ostaa patterit, onkohan ulkona pimeää, voi voi kun ei ole ikkunaa, jokohan ne patterit loppuu, no ei vielä, hyvä nauhuri...' eli kuivaa faktoissa pysyvää asiapaskaa.

Olin pettynyt. Melkein päätin lähteä kiusaamaan heppua (performanceen saa yleisö osallistua keskustelemalla): hei taiteilija, vihaatko sä sun isää, onko sulla veljiä, no kiusasko ne sua, miten ne kiusas, millainen oli sun ekakerta, rakastatko sä sitä naista kenen kanssa nyt oot, no miksi rakastat? Pelkään, että taiteilija olisi hajonnut kyyneliin:)

Mutta Sam Mendesin uusin ohjaus Jarhead kiipesi elokuvalistani kärkeen ketterästi kuin kärppä.

Vitsivitsi?

Sun Äitis kirjoitti ajatuksia herättävän jutun. Erityisesti minua kiinnostaisi kuulla, että jos naiset selittäisivät miehilleen, että haluaisivat kopeloida kaikkien alle 24-vuotiaiden potenssimestaripoikien hännät käsitöiden nimissä, olisiko miehistä vitsi hyvä?

Moni asia on ah niin normaalia tai korkeintaan vähän lapsellista ja typerää ...miehille. Naistenkin mielestä. Asioiden outouden usein huomaa vasta sitten, kun kääntää sukupuoliroolit päälaelleen. Suosittelen kuitenkin tätä mentaalitreeniä.

Fantasiaa

What fantasy creature are you?

Griffin, Brave and loyal. You would put the world before yourself if you had your way. But your many loyal and trustworthy friend would never let you. Your brave and will stand till the end. You can be stubborn but thats because you have a strong will. You fight for your cause, and anybody elses, your a wonderful leader and your troops follow you willingly.
Take this quiz!

Quizilla | Join | Make A Quiz | More Quizzes | Grab Code