Osa 184: Vuosi 2006

 

Kyllä se tästä. Enää kolme kuuta kevääseen ja valoon.

Joulupukki, toisitko minulle...

Eräs lehti oli kerännyt koosteen kirjeistä, joita ihmiset olivat web-palvelun kautta lähettäneet joulupukille. Yksi kirje oli kaikkinensa: "Tuo joulupukki isoveljelle puoliso, koska hän on niin yksinäinen". Maailmassa on vielä ihmisiä, jotka eivät toivoessaan pyydä mitään itselleen.

Menneen vuoden tilitys

Vanhaa vuotta pitää aina tilittää vähän. Mitä tuli tehtyä ja mitä jäi tekemättä.

Minusta tuntui, että elin epätavallisen tavallista elämää. No sitä töihin-kotiin-nukkumaan -ruljanssia, jossa viikonloppuina työ vaihdetaan elokuviin tai kauppaan tai kyläilyyn:) Sitten tarkemmin tuumiessa muistui mieleen, että tuli harrastettua käsityötaiteita (perinteisessä, ei kaksimielisessä merkityksessä:) ja liikuntaa. Tuli käytyä Virossa. Tuli hankittua koti ja kaksi kissaa. Tuli käytyä konserteissa ja teatterissa. Tuli oltua onnellinen monella tavalla. Tuli tehtyä tärkeitä päätöksiä ja tartuttua toimeen.

Hassuinta on, että olen 20 vuotta tiennyt erään asian. Ja vasta tänä vuonna aloin tehdä sille asialle tosissani jotain. Tästä toimeentarttumisesta kiitos kuuluu eräälle nuorelle multitalentille naiselle.

Uusi vuosi

Vuoteni harvoin alkavat tammikuun ensimmäisestä. Nykyinen vuoden periodini alkoi syyskuussa: yleensä pyhitän vuoden jollekin erityiselle asialle - minä en koskaan ole onnistunut tekemään monia elämänmuutoksia tai työstämään monia projekteja samaan aikaan. Vuosi yhdelle, toinen vuosi toiselle asialle.

Ennen seuraavan vuoden periodia yritän saada nykyisen tuusaamiseni sen verran rutiiniksi, ettei siihen enää tarvitse niin kokonaisvaltaisesti keskittyä. Silloin jää aikaa elämän tervehdyttämiselle (lisää liikuntaa, lisää terveellistä ruokaa, lisää painontasausta). Tupakointia en ole vieläkään harkinnut lopettaa kokonaan: jos paheiden määrä on vakio, oletteko miettineet, mitä tulisi tilalle, jos jättäisin tupakoinnin?:-)

Luulen, että kohtuus on avainsana. Sen osaan tupakoinnissa, mutta en herkuttelussa tahi murehtimisessa.

Fokus fiturallaan

Minä kuvittelin aiemmin, että musiikintekijöitä riistävä PIRATISMI on sitä, kun joku kaamea roisto tehtailee tuhansia aidon näköisiä kopioita ja myy niitä pitäen kaikki rahat. Mutta se onkin sitä, kun Petteri 16v kopsaa kaverilleen Liisalle System of a Downin uusimman CD:n. Tai sitä, kun Salme tuo maahan 2 CD:a jotka paljastuvat tullissa (ostajalle itselleenkin) piraattituotteiksi. Tämän takia aiemmin ihan fiksuna pitämäni Karpela siirtyi kategoriaan 'saakelin idiootit'. Tämän takia olen päättänyt lopettaa monivuotisen äänestyssuhteeni Meriläiseen.

Minä kuvittelin aiemmin, että vuonna 2006 ollaan keskimäärin sivistyneempiä ja avarakatseisempia. Paskanmarjat. Edelleen suuri osa akateemisesti koulutetuista (useimmiten miespuolisista) ihmisistä hönkii, että Nato on kova juttu koska Venäjä voi hyökätä ihan milloin vaan ja silloin olis kiva että joku tulis apuun! Tajuavatkohan nämä nuorikkomiekkoset, että heidän persiinsähän siinä Nato-joukkojen koneissa istuu, kun sähinä alkaa muissa maissa.

"Ryssänpelkoa" harjoitettiin (syystä) 40-luvulla. Eikö sen aika vieläkään ole ohi? Mitä ihmettä täällä Suomessa on niin upeaa, että Venäjä näkisi EU:n suututtamisen vaivan saadakseen tämän pienen periferian hallintaansa? Onko 'ryssänpelko' ajanmukainen ja pätevä syy liittyä Natoon? Miksi hemmetissä kaikki selittävät, että 'Natoon tässä ollaan *joka tapauksessa* menossa' - eihän mihinkään Natoon joudu, jollei siihen liity, vai olenko jälleen eri galaksissa kuin muut?

Minä kuvittelin aiemmin, että sosiaali- ja terveysministeriöllä olisi kädet täynnä töitä maassa, jossa psykiatristen palvelujen jonot alkavat hipoa naurettavuutta, jossa huostaanottojen määrä on hälyttävästi lisääntynyt tänä vuonna, jossa asunnottomuus on yhä relevantti ongelma. Mutta ei: vuoden hirvittävin ja raastavin ongelma onkin PARVEKETUPAKOINTI. On se kauheaa, joku polttaa parvekkeella. Ei se mitään, että 200 kouluikäistä psykootikkoa jonottaa hoitoon. Ei se mitään, että joku paleltuu ulos pakkasella. Ei se mitään, että lapsista hälyttävän moni on ylipainoisia tai häiriintyy tietsikkapeliaddiktiostaan. Kyllä se parveketupakointi on kaikkein kauheinta.

Ja kun sisälle siirrytään tupruttamaan, savu menee ovista rappukäytäviin ja ilmastoinnin mukana toisiin asuntoihin. Se sitten on parempi kaikille, eikös juu? Idiootit. Enkä jaksa uskoa, että Hyssälältä tulisi esiin järjen ääni, joka sanoisi, että "hyvät pahvipääkollegani, parveketupakointi on prioriteettilistallamme noin sijalla 34, jonka ratkomiseen palaamme heti, kun ihmisten terveyttä ja henkeä akuutimmin uhkaavat tekijät on käsitelty ensin."

Minusta alkaa poliitikoilla ja politiikassa olla nk. fokus fiturallaan. Tärkeysjärjestykset ovat pahan kerran perseellään: Suomessa nykyään amputoidaan käsi, kun pitäisi umpisuoli leikata. Sohitaan ja perustetaan työryhmiä, tehdään järjettömiä lakiehdotuksia ja sitten ihmetellään, miksei kellään ole kivaa ja ongelmien myllynkivi vaihtuu vain kiviriippaan.

Lupauksia

Näemmä monet ovat päättäneet uutena vuotena lopettaa blogaamisen, koska se laskee elämisen laatua...jouduin poistamaan suosikkilistoiltani puolisen tusinaa blogia, joita olen seurannut. Hiphei heille, parempaa elämän laatua vaan uudelle vuodelle!

Tänä vuonna on 10-vuotispäivä tälläkin tekeleellä. Eikä se vieläkään laske elämän laatua saati rassaa - syyttäkää ihan vapaasti epänormaaliksi. Sitähän se. Mutta toisaalta: sinä sekuntina kun harrastus alkaa maistua tinnerilakatulta puulta, kannattaa moinen rasite lopettaa niin pian kuin mahdollista.

Minä en luvannut tänä vuonna muuta kuin kirjoittaa ja toisaalta ilman lupauksiakin tuli nk. nenänvalkaisukevät - mahdollisesti jopa nenänvalkaisu- kolmenvartinvuosi. Lääkekuuri, joka aiheuttaa jatkuvaa päänsärkyä ja pistää vatsan samaan kuntoon kuin saavillinen huonostikäynyttä sahtia, ei anna oikeastaan maksastaan huolehtivalle muuta mahdollisuutta kuin olla selvinpäin.

Odotan innolla, aiheuttaako täysraittius ajatusten terävöitymistä ja selkeytymistä sekä tunne-elämän tasapainottumista, kuten jotkut ovat väittäneet tapahtuvan. Vaihtoehtona on nk. raittiina raivo -ilmiö. Joka tapauksessa katson säästäväni mukamas niin paljon rahaa kuohuviinittä kevään aikana, että minulla on varaa käydä vähän hidsin hilpeillä kursseilla:) Intialainen päähieronta on jo hanskassa, method putkisto -here I come!

Äärimmäisen hyvää ja parempaa uutta vuotta 2006 kaikille teille, jotka tätä luette.