Osa 162: Blogihuumasta takaisin arkeen

 

Minusta olisi hienoa, jos joku pitäisi blogia, jossa otettaisiin kantaa ja esiteltäisiin erilaisia blogeja (en laske 'BlogiSanomia' sellaiseksi, koska se edustaa blogilajia, jossa ollaan tekevinään kriittistä journalismia mutta todellisuudessa kerrotaan kaverien blogeista ja näön vuoksi napataan joskus joku tuntemattomuus listoille, jotta voidaan taas kertoa kaverien blogeista). Oikeassa blogeihin keskittyvässä blogissa voisi olla esim. viikon tulokasesittely tai vaikka pieni esittely viidestä tuntemattomasta blogista. Näin saisi hieman hämmennettyä seisovaa vettä.

Blogien paluu arkeen

Blogistanian taitaa nyt potea romanssinjälkeistä ensihuuman katoa: monet lempiblogini ovat yksinkertaisesti jääneet niille sijoilleen. EiSinutellat, HassutHeräämiset (siis valittiin vuoden parhaaksi, ja heti loppui?), Hiistyt ja monet muut ovat jääneet unholaan päivittäjiltään. Nyt jo Tylsyyden multihuipennuskin vaikenee.

Blogit räjähtivät trendiksi vuonna 2002, ja blogien määrä tuplaantui viimekin vuonna. Alusta asti pohdin, miten mahtaa käydä: useimmilla kun trendikirjoittelu on tosiaan vain hetken hauska oikku, joka lakastuu arjen pukatessa terävillä sarvillaan takalistoon. Blogin pitäminen kun oikeasti on sitä, että sitä päivitetään usein jatkuvasti, kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen - riittääkö puhti siihen?

Olen uumoillut mielessäni, että parin vuoden päästä 'eläviä' blogeja on taas sama määrä kuin alunperin trendin iskiessä - pari sataa maksimissaan. Joista oikeasti vain muutama kymmenen on tosissaan.

Olen selkeästi pistänyt merkille, että monen blogaaminen alkaa 'sattumalta' samaan aikaan kuin oman elämän kriisi. Blogissa käydään prosessia läpi, ja terapiakirjoitellaan erot, mutta kun uusi parisuhde löytyy, homma jää. Ei, en väitä, etteikö blogia saisi käyttää itsekkäästi juuri kriisiterapiana, vaan suren sitä, että monikaan ei ota blogia vakavasti ilmaisun kanavana, jossa olisi pieni vastuukin mukana, edes se, ettei sitä lopeteta noin vain.

Toisaalta tiedän, että ajan kuluessa tosiblogaajat mitataan: kun vuosia alkaa kulua pari tai neljä, siinä vaiheessa muoti-ilmiöblogaajat jäävät matkan varrelle ja totiset tekstintuuppaajat porskuttavat:) Toivottavasti tämä ilmiö ei kuole viiden vuoden sisällä ja tule muistetuksi vain hetken huumana.

Kun 9 vuotta sitten aloitin tämän homman, en olisi kuuna päivänä uskonut, että vielä vuonna 2005 juttua riittää. Joskus pelottaa, että mitä sitten, kun tulee päivä, jolloin juttua ei tule tuubista puristamallakaan - ja sitten muistan väsänneeni tekstiä päästäni ekaluokkalaisesta: mihin ihmeeseen se tarve länkyttää asioista katoaisi yhtäkkiä yli 25 vuoden jälkeen?:)

Yrittäkää blogaajat sinnitellä, vaikka lomat pukkaavat päälle!

Niilo Tarvajärven laatikkoleikki

Kotona on sellainen. Laatikoita, laatikoita ja laatikoita. Missä kengät? Punaisessa laatikossa. Entä deodorantti? Punaisessa laatikossa. Entä tiskiharja? Punaisessa laatikossa. Ei muuta ongelmaa kuin löytää se oikea punainen laatikko 40:sta samanlaisesta. Löytäjälle palkinnoksi hieman Lundioiden kokoamista ja rätti kädessä riehumista, mahdollisesti myös jalkalistojen jiirisahaamista. Älkää muuttako usein, nauttikaa kesästä, niin minäkin aion kun vain saan laatikot katoamaan.

Seuraavassa merkinnässä taas jotain ihmissuhteistakin:)