Sadaskahdeskymmenesyhdeksäs: sorsintaa ja porsintaa

 

Tein viime loppuviikon ja viikonlopun omakohtaista testiä siitä, voiko maata sohvalla kolme vuorokautta vanhoja TV-sarjoja non-stoppina tuijottaen. Kyllä voi. Flunssa laskee ÄO:a 30 pojolla, oleminen on jotensakin limakalvokeskeistä (toisin kuin muu nykymaailman meno:) ja 'räkä' on tamperelaisittain lausuttuna onomatopoeettinen kuvaus omasta mielialasta.

Työkin vielä haittaa harrasteita. :)

Työterveydenhoitoa

Työpaikka ajatteli säästää hieman työterveydenhuoltorahoja. Ensimmäisenä poistoon meni toki naisten jo ennestään kerta-per-vuoteen rajoitettu gynekologikäyntioikeus.

Siis otetaanpa alusta: mies voi käydä urologilla rajoituksetta, vaikka kerran kuussa, ja työpaikka maksaa - mutta naisen rajoitettu kertapervuosi - käynti ei kuulu työntekijän terveyshuoltoon? Kyllä, juuri näin. Vaikka vuosittainen papa-koe on syy, miksi kohdunkaulasyöpä havaitaan Suomessa varhain eikä kuolleisuus ole suurta? Silti.

Minusta tuo kertoo työpaikan naisasenteesta paljon. Miehen penis kuuluu työntekijään ja niin iso kuin se tai eturauhanen onkin, se mahtuu työterveyshuollon piiriin. Naisen pimpalle, kohdunkaulalle tai muille hankalille elimille ei suoda samaa etuisuutta. Se on naisen ihan oma asia, eikä sillä ole mitään tekemistä työntekijyyden kanssa.

Priorisointi yes, sokkosyrjintä no

Samaan syssyyn viittaan Virtasen kirjoitukseen 21.10.2004 priorisoinnista . Kyllä, se on totta, että vähillä varoilla pitää ruveta priorisoimaan. Ainahan kaikkea pitää priorisoida. Mutta kai herra Virtanen oikeasti ymmärsi, että psykiatrisen hoitodilemmani pointti oli jokin muu?

Siis kai herra Virtanen oikeasti, syvällä sisimmässään oli ymmärtänyt, että nuoria ihmisiä ei priorisoitu motiivin tai kapasiteetin mukaan vaan *sukupuolen mukaan* välittämättä siitä, että toiset pojat paranevat ihan yhtä vaikeasti kuin jotkut tytöt, kun taas puolestaan jotkut tytöt reagoisivat hoitoon yhtä ketterästi kuin pojat parhaimmillaan? Priorisointi on ok, sukupuoleen perustuva, hoitoprognoosiin perustumaton lemppaus hoidon piiristä ei ole ok. Ymmärsihän herra Virtanen tämän?

Solidaarisuutta siellä ja täällä

Miesten menestyksen salaisuus lienee miesten keskinäinen solidaarisuus ja homososiaalisuus. Mies tukee miestä, mies on veli miehelle. Mies suosii miestä ja kerho pysyy yhtenäisenä, kunnes naiset tulevat sen sotkemaan.

Nainen ei tue naista, eikä suosi naista: esi(mies)naiset usein syrjivät miesten lailla naishakijoita, koska pelkäävät kilpailua. Naiset myös mieluummin yrittävät päästä mieskerhon suosioon ennemmin kuin keskittyisivät sisarelliseen toimintaan. Näin nainen kaivaa omaa kuoppaansa.

Miksi naiselle on tärkeämpää pysyä miesten suosiossa, liehakoida miehiä kuin tukea sisariaan samassa hengessä kuin miehet veljiään? Miksi nainenkin valitsee sadan merkittävimmän suomalaisen joukkoon enemmän miehiä kuin muistaa yhtäkään merkittävää naista? Miksei edes nainen anna siskolle tunnustusta silloin, kun se siskolle kuuluisi?

Lisää lisää lisääntyä

Kyllä minuakin ihmetyttää, miksi ihmisten pitää lisääntyä yhä enemmän ja enemmän. Kun kysyn MIKSI, minua katsotaan kuin vaikeaa lasta, ja sanotaan että 'kuka sitten maksaisi eläkkeet' tai 'tarvitaan veronmaksajia'. Jos jatkan, että 'jos ihmisiä olisi vähemmän, tarvitaanko verovarojakaan niin paljoa?' keskusteluseura usein hermostuu.

Jos suomalaisia olisi vain 4 miljoonaa, olisiko kenties meillä enemmän asuntoja, tilaa ja työpaikkoja? Kun 4 miljoonaa ei tarvitse niin paljon lääkäreitä, sitäsuntätä ja tuotaniitä, kulutkin kaiken järjen mukaan olisivat alhaisemmat? Miksi meidän pitää ryhtyä 'synnytystalkoisiin' ja lisääntyä niin vimmatusti, vaikka nyt jo työllisyystilanne ja valtiontalouden hipsuttelu alaviistoon antaisi ymmärtää, että nykyäänkään emme kykene hoitamaan nykyistä kansalaissakkia kunnialla kehdosta hautaan?

Tilaa meillä toki on, niissä osissa Suomea, josta juuri tämä kasvutavoitteinen tuottavuustalous on pirstonut kaiken nykyelämisen mahdollistavan - työpaikat etunenässä. Miksi muuttaisit Iisalmelle, jos et koskaan löydä sieltä töitä? Miksi ostaisit talon Ivalosta, jollet koskaan löydä sieltä itsellesi tekemistä ja kunta tekee kuolemaa asukkaiden perä perää muuttaessa entisestään turvoksissa olevaan 'pääkaupunkiseutuun'? Miksi mennä Inariin, jos lähin lääkäri on 600 (?) kilometrin päässä Rovaniemellä?

Miksi pitää kasvaa? Miksi pitää lisääntyä ja laajeta? Miksei rajoiteta syntyvyyttä, jolloin työpaikkoja, asuntoja jne. riittäisi kaikille ja vähät lapset kyettäisiin paremmin hoitamaan siellä psykiatrisellakin puolella? Tähän minulle on vastattu (yleensä todella hermostuneesti) 'no SIKS kun PITÄÄ'. Joskus kuulen jotain mutinaa kansantaloudesta, eläkkeistä ja yleisestä trendistä. Hohhoijaa.

En anna sympatiaa niille, jotka sikiävät mutta jättävät penikat henkisesti tai fyysisesti heitteille. Koska vanhemmuuteen ja auktoriteettirakkauteen kykenemättömiä kasvattajia on niin vähän, synnytystalkoot ovat ajatuksenakin absurdi. Valtava penikkamäärä (varsinkin laitoksissa) on hurja kuluerä yhteiskunnalle. Laitospenikoista kasvaa usein laitosaikuisia. Käsittääkseni muutenkin jo mennään Suomessa siinä hilkulla, ettei talous petä - nytkään ei ole rahaa sairaanhoitoon, vanhusten inhimilliseen hoitoon saati lasten päivähoitoon joka paikassa tai riittävässä määrin.

Miten olisi Kiinan malli? Yksi lapsi, erikoisluvalla 2 per pari? Mitä oikeasti menettäisimme, jos aikuiset ja lapset voisivat keskittyä tekemään muita asioita, luovia projekteja ja itsensä kehittämistä sen sijaan että potevat psykoosinomaista lisääntymispakkoa joko biologisesti tai muilla elämänaloilla?

Kylymä

Talven tullen epäsosiaalistuu. Ei huvita mennä mihinkään, koska ulkona on kylymä. Talviunille vetäytyvät elukat ovat meitä viisaampia. Siihen aikaan kun elukat työntävät tuhisevaa kuonoaan talvipesän syrjään ja natustavat unista suutaan, me rähkimme deadlinen ja bonuspalkkioiden marssitorven soidessa - ja loppuviimeksi päädymme joulukuussa rähisemään tavarataloihin joululahjapaniikin sesonkiaikaan. Ulkona on kylymä, ihminen on tyhymä.:)