Sadas: tasa-arvoa eri tyyleillä

 

Mikä hellekevät! Toukokuun viides, kuudes, seitsemäs, kahdeksas, ja sai kuljeskella paljain varpain kesäkoltussa! Puut ryöpsähtivät täyteen lehteen parissa yössä ja vihreyden tuoksu ilmassa on huikaiseva. Pienten järvien vesien lämpötilat kohosivat 13 asteeseen viikonlopussa. Kuuman kesän intro - nyt tuli sitten väliin todella hyisen viileä välisoitto ennen varsinaista kesäteemaa:)

Mies esineenä?

Luin Aamulehdestä ranskalaismiesten suuttuneen ja tuohtuneen ja närkästyneen Lejabyn mainoksesta. Sehän on miehiä esineellistävä, sanoivat vihaiset miehet. Minun mielestäni mainos, jossa on 20 erilaista puolialastonta naisen poseerausta ja vain yksi kuva täysipukeisesta miehestä, ei oikein kelpaa esimerkiksi miesten esineellistämisestä mainosmaailmassa.

Mitäs tästä mainoksesta sanotte? Esineellistääkö se ketään, edes mainoksen mallia?

Tasa-arvon kulut tasan

Talouselämässä oli muuten mielenkiintoinen naisjohtajuuserikoisartikkeli muutama viikko sitten. Kannattaa tutustua, siinä pohditaan naisjohtajuutta ja johtajanaisia monelta kantilta.

Viime viikon Talouselämässä oli myös erittäin haastava artikkeli, missä Anne Linnomaa peräänkuulutti oikeaa työelämän tasa-arvoa pupanjauhamisen tilalle. Nythän Linnomaakin joutui toteamaan, että palkkaisi mieluummin miesompelijoita, koska miehen ja naisen hankkiman lapsen kulut kaatuvat *naisen* työnantajan niskaan. Tämä väistämättä vaikuttaa naisten työuraan ja työllistymiseen. Linnomaa myös täräytti, että on turha miettiä, miksi miehet saavat samasta työstä 25% paremman palkan, sillä työnantajat mielellään nykyolosuhteissa ajattelevat, että naisten sietääkin tyytyä alempiin palkkoihin, koska he tuottavat työnantajille kustannuksia. Siis silloin, kun perheytyvät miehen kanssa.

Eikö se ole väärin, että kahden ihmisen yhteinen päätös ja valinta aiheuttaa vain toisen työnantajalle kustannuksia? "Kulut tasan!" kuten Linnomaakin totesi. Vaikea paikka voikin olla sillä kohtaa, kun penskan isä ei ole tiedossa - eiköhän sillä kohtaa valtio tule vastaan, jos kerran haluaa suomalaisten naisten synnyttävän kolme kersaa per kohtu?

Tasa-arvojeesustelijat

Oli kyse työelämästä, vanhemmuudesta, turvallisuudesta, mainoksista tai parisuhdemarkkinoista, niin kutsuttu 'tasa-arvojeesustelija' pitää kovaa meteliä siitä, miten miehiä kaikkialla syrjitään. Vaikka Suomessa tapettaisiin 40 naista vuodessa parisuhteessa, jeesustelijan mielestä naisten väkivaltaisuus on vähintään yhtä suuri ongelma parisuhteissa kuin miestenkin. Vaikka mainoksissa olisi pyllyä ja tissiä pilvin pimein, esineellistävää on vain se, jos miehestä on tehty kaipaava osapuoli.

Tasa-arvojeesustelija on henkilö, joka ehdottomasti toitottaa olevansa se ainoa oikea tasa-arvoihminen, ja kannattavansa sitä ainoaa oikeaa tasa-arvoa. Todellista tasa-arvoa. Pikku ongelma onkin siinä, että hänen todellinen tasa-arvonsa on täsmälleen sitä samaa, mitä sovinistit ja kristilliset fundamentalistit solkkaavat. Nainen paikalleen, turpa kiinni ja palvelemaan miestä.

Tasa-arvojeesustelijat mielestäni pilaavat koko 'tasa-arvo' -sanan maineen. Vähän niin kuin sovinistinainen (miehiä alempana pitävä, ehkä jopa vihamielinenkin) kutsuessaan itseään feministiksi pilaa feminismin maineen. Ei ihme, että tällainen tasa-arvojeesustelija yleensä aina kirjoittaa anonyymina. Yksi esimerkki (eli tämän tekstin asiat eivät kerro ainoastaan hänestä, koittakoon kestää sen) on Henkka . Henkka on kertonut itsestään Alemman Tason Miehenä, joka on toisten alemman tason miesten puolestapuhuja. Tänään tosin kävi ilmi, että hän saa naisia, eikä voi ymmärtää, miten hänet on sekoitettu alemman tason miehiin:)

Toinen merkillisen samankaltainen esimerkki on Heteroutta ja tasa-arvoa , mesoava blogi, joka on näkökulmaltaan yhtä juhlallisen 'tasa-arvoinen' kuin ensimmäinen esimerkkikin.

Ai niin, mutta flaksittomuushan johtuu siitä, että naiset ovat niin pahoja, valikoivia ja rahan perässä juoksevia emakkoja. Jos naiset olisivat ihmisiä, kivoja ja ihania, he valitsisivat tyhmiä, ilkeitä ja rumia miehiä ja eläisivät tasa-arvoisessa suhteessa ever after. Toisaalta jos nainen ei löydä elämänkumppania, syy on siinä, että nainen on joko ruma tai ihan hirveä bitch.

Miehissä ei ole vikaa, jos he eivät saa naista, vaan vika on naisten pahuudessa. Miehissä ei ole vikaa, jos nainen ei saa miestä, vaan vika on naisten pahuudessa. Kun nainen haluaa komean tai varakkaan miehen, hän on pinnallinen hutsu. Kun mies haluaa kauniin tai varakkaan naisen, hän on ainoastaan normaali mies, joka toimii markkina-arvoteorian mukaisesti eli oikein ja luontaisesti. Huomaattehan logiikan, jota tasa-arvojeesustelija myös vannoo kannattavansa, jollei muuta niin luonnontieteen nimissä. Amen.

Ongelmana väkivaltaiset ja rumat naiset

Vaikka olemme Euroopan ykköstilalla, mitä tulee väkilukuun suhteutettuun naisten tapetuksi tulemiseen lähisuhteessa, ongelma on 'tasa-arvoihmisten' mielestä vain siinä, että naiset ovat väkivaltaisia. Lastenkin hakkaajina naiset ovat ongelmien ykkönen, eivät miehet.

"Yli tuhat naista hakeutui viime vuonna väkivaltaa turvaan Ensi- ja turvakotien liiton turvakoteihin. Vanhempansa kanssa turvakodissa asui vuoden aikana yli 1300 lasta. Useimmiten pahoinpitelijänä oli nykyinen tai entinen avio- tai avomies. Noin puolet naisista palasi turvakodista takaisin kumppaninsa luokse. Yli 200 naiselle turvakodissa käuynti ei ollut ensimmäinen." -- AL 9.5.2004

Tämäkin uutinen on ilmestynyt siksi, että yhteiskunnan ongelma on naisten väkivaltaisuus miehiä ja lapsia kohtaan ja siksi, ettei mitään sukupuolistunutta väkivallan muotoa ole. Suomi on tasa-arvon maa, raiskaukset ovat vain liian halvalla antaneiden naisten keksintö kostaa miehille. Naisia vihaavia miehiä ei ole olemassakaan, ja jos onkin, se johtuu naisista, koska eivät ymmärtäneet antaa ajoissa. Sitäpaitsi naiset tyrkytti itseään, ihan ilkeyttään, ja sitten vaan juoksivat härnäten pois. Sitäpaitsi nainen, joka on aluksi kiinnostunut, ei saa muuttaa enää mielipidettään vaikka näkisi kivan miehen roolin takaa häiriintyneen psykopaatin - psykopaattia on nyt sitten rakastettava ja hänelle annettava, koska kerran nainen ekat kahvit ehdotti. Sitäpaitsi kyllähän sen kaikki tajuavat, ettei läskirumamies saa stondaamaan läskin tai ruman naisen kanssa. Eihän siis stondista saa kuin mallimisun kanssa, siksi mies kuin mies on ansainnut sellaisen saada ja jollei saa, on maailmassa tapahtunut vääryys ja miesten oikeuksia on sorrettu.

Näinhän täällä netissä miehet ja naisetkin viestivät. Kyllähän te jo nämä tiesitte.

En onneksi joudu jakamaan elämääni näiden em. ahonlaidan ajattelijoiden kanssa. Minulla on etuoikeus elää ihmisten kanssa, jolla ei polla ole ihan noin korkkiruuvilla. Toisinaan jopa oikeuslaitoskin on näkemyksissään yhteneväinen omanlaisteni näkemysten kanssa. Näiden olentojen juttuja lukiessaankin tulee olo, että on pää tehosekoittimessa - ja osaa taas olla kahta kiitollisempi niistä, joilla on järki tallella ja ehjä sydän. Niistä, jotka yhä ovat Ihmisiä.

Kiitos opintojen tuesta!

Pitäisi nuo opinnot suorittaa nopeasti, tehokkaasti ja turhaa ajan kanssa läträämättä. Siksi akateeminen oppioikeus rajoitettiin 9 vuoteen. Päätettiin, että nyt uudistetaan touhu sellaiseksi, että ei tarvitse käydä töissä ja opinnot luistavat.

Opintotukea ei nostettu penniäkään. Edelleen työtön saa rahaa siten, että voi elää tekemättä töitä, mutta opintotuella ei elä, mitenkään. 250 euroa ei riitä kuukaudeksi - erityisesti koska myöskään asumistukea ei nostettu. Asumistuki kattaa 80% vuokrasta, joka on maksimissaan 200 euroa. Sellaisia asuntoja ei ole enää edes TOASilla tai muilla opiskelija-asumissäätiöillä. Vähimmäisvuokra kulkee 350-500 euron hujakoilla eli asumistuki on säälittävä yritys vinoilla. Niinpä opiskelijan on pakko käydä töissä.

Yhden hienon uudistuksen saivat aikaan: opiskelijan EI tarvitse käydä töissä, koska hän saa nyt ottaa enemmän LAINAA. Jippii. Hurraa. Mikä etu, mikä hienous, mikä taloudellinen turva! Itkettää, eikä onnesta tällä kertaa.

Miksei samaan aikaan todeta, että jos kerran joku tahtoo lapsen, rahoittakoon sen lainalla, jota kutsuttaisiin äitiysrahaksi? Oma päätöshän se lapsi on siinä missä opiskelukin - aika monille pakollinen tai välttämätön osa elämää. Aivan, sitä pidettäisiin epäinhimillisenä. Opiskelijan pakkolainoitusta ei pidetä. Sitten kun opintolainaa on 20 000 euroa, menee 10 vuotta sen takaisinmaksamiseen - ja taas voidaan päivitellä, miksi nykynuoret aikuiset eivät perheydy ajoissa. Suomen kansantalous ja yhteiskuntarakenne kärsii.

Opiskelua ei Suomessa tueta. Siitä rangaistaan. Työntekoa ei Suomessa tueta. Siitä rangaistaan. Naisen lapsensaantia tuetaan hieman, mutta käytännössä rangaistaan työelämän ja eläkekertymien kautta. Näiden rankaisujen valossa on hyvä laittaa päiviräsäsmäinen sädekehä paistamaan päänupin laelle ja voivotella, miten ihmiset ovat oman onnensa seppiä mutta eivät tajua takoa sitä.

Sadas ja merkkipaalu

Selibaattipäiväkirjan sadas juttu. Alunperin aloittaessa mietin, että 50:een jos pääsen, lopetan kunniakkaasti. 48:n kohdalla ajattelin, että menköön, näistä asioista on pakko puhua kumminkin. Nyt sadannen kohdalla totean, että palautteesta päätellen tämä sata on ollut kannattava matka. Muutama on saanut ideoita, lohtua tai vertaistukea. Muutama on kuulemma kokenut muutoksen, oivalluksen ja vieläpä parempaan. Olen siis hiukan onnistunut muuttamaan maailmaa.

Vastapainona on toki se, etteivät pallopäät muutu miksikään. Sama lasti jänkätystä ja misogyniaa leijuu tuolla ulkona kuin ennen X-filesiäkin. Tuntuu, että useimmiten osaan elää sen tosiasian kanssa. Hetkittäin sitä sitten taas ihmettelee, mitä kaikkea mielenterveysmäärärahojen lasku onkaan aiheuttanut - voisihan sitä kerätä kolehdin, että pari pimeintä päätä pääsisi pehmeille pahnoille. Niidenkin tilalle tulisi jostain neljä samanlaista lisää, joten ei kannata.

Hassua on, että selibaattipäiväkirjastani tulikin aika parisuhde- ja sukupuoliroolipainotteinen pohdintakokoelma. Hassuinta on, että kuultujen ja koettujen asioiden pohdiskelulla on päässyt seksinpuutteessa riutuvien femakkolesbojenkin maineeseen:) Tuli silti Kuukkeli, mikä kertoo, että jonkun tätä täytyy lukea, jopa mielellään.

En uhkaa lopettamisilla, sillä jos 'lopetan', vaihdan aihetta tai kirjoitan muualla. Kirjoitan tätä kunnes toisin tuntuu.

Nämä sata ovat rakkaat ja niiden myötä olen kulkenut pitkän matkan. Elämän olosuhteet ovat muuttuneet paljon, ja koko ajan myönteisempään suuntaan. Kiitän näitä sataa lukeneita, niistä ihastuneita ja vihastuneita. Kiitän ystäviäni, selityksiä tuskin tarvitaan. Ennen kaikkea kiitän C:a, jonka rohkaisu, lämpö ja hyvyys ovat jokapäiväisen hämmästelyni aihe.