Ei, koska ei

Wednesday, April 1, 2015

Tässä taas yksi esimerkki. Koulussa harjoitetaan posketonta väkivaltaa, hakataan ja rääkätään. "Iltalehden kuuleman väitteen mukaan opettajat eivät nähneet tapausta, eivätkä siksi tietenkään osanneet siihen puuttua."

Aina, kun joku hakataan tai kouluväkivallan uhri tekee itsemurhan, opettajat EIVÄT OLE TIENNEET. Opettajat EIVÄT OLE NÄHNEET. Miksi? KOSKA HE EIVÄT OLE HALUNNEET TIETÄÄ EIVÄTKÄ OLE KATSONEET, perkele. He ovat tarkoituksella katsoneet toiseen suuntaan. He ovat välituntivalvojina juosseet toiseen nurkkaan, kun toisessa on alkanut tapahtua. Sillä jos ne näkisivät, he joutuisivat ottamaan kantaa, he joutuisivat menemään väliin, he joutuisivat tekemään jotain. Ja siitä on aina niin kauheasti vaivaa. Voi tulla sanomista. Juridista sotkua. Se kiusaaja on sen rikkaan mulkeron lapsi, joten opettaja olisi ehkä raastuvassa, jos hän tarttuu kiusaajaan.

Minun tekee mieli läppäistä jokaista, joka puhuu koulu"kiusaamisesta". Koulukiusaamisella ei ole mitään tekemistä järjestelmällisen henkisen ja fyysisen väkivallan kanssa, josta on kyse näissä tapauksissa.

Miksi näille kouluväkivallakoille ei mahdeta mitään? Koska näille ei haluta mahtaa mitään. Miksi kouluväkivalta ei lopu? Koska sitä ei lopeteta. Se loppuisi tänä päivänä, jos siihen tartuttaisiin ja se haluttaisin todellakin lopettaa. Mutta kun väkivallakon hallitsemassa koulussa ei nähdä eikä kuulla eikä tiedetä. Yleensä ottaen näiden koulujen rehtorit pitävät puheita siitä, miten meidän koulussa ei väkivaltaa (eli sitä "kiusaamista") ole eikä tapahdu. Joltain oppilaalta vain katkesi luu jossain omituisessa vahinkokahakassa välitunnilla. Pojat ovat poikia. Vahinkoja sattuu. Miten se Milla nyt sillä lailla meni kaatumaan, taas.

Voi olla, että oikein kunnolla ja jatkuvalla syötöllä hakatun oppilaan koulu on KivaKoulu. Hakattu oppilas on vain itse hieman ärsyttävä, itse se sen aiheuttaa. On parempi, että hän vaihtaa koulua. Hän on meidän koulumme ainoa ongelma.

Kylmä fakta on, että näistä kyllä tiedetään, mutta sitä ei myönnetä. Kuka tahansa koulun oppilas voi sen tietoa janoavalle kertoa, että kuka on kiusaaja ja ketä kiusataan. Opettajat eivät vain kysy.

Koulussa voidaan lopettaa väkivalta kuin seinään, mutta sitä ei vaan oikein jakseta tehdä. En tiedä miksi. Jos koulussa vähän jotain yritetään, näön vuoksi, seuraavaksi kerrotaan, että koulumatkalla hakatun Ossin tai Outin tapaus ei kuulu koululle, kun sehän on tapahtunut koulun ulkopuolella. Vaikka OssiOuti on koulun oppilas kuten hakkaajakin. Hakkaaja virnistelee, ja odottaa koulumatkalla rystyset syyhyten.

Kunnes kouluissa alkaa löytyä selkärankaa kitkeä väkivalta, siihen saakka me näitä luemme. Hakattujen, väkivallan uhriksi joutuneiden lasten tapauskertomuksia ja kaikki voihkivat väännellen käsiään. Kun ei tälle mahdeta mitään. Kaikki voitava on tehty - "...vaikka koulu ehti tehdä kaiken voitavansa, kiusaaminen ei loppunut. "

Joka ainoa rehtori ja opettaja, joka ainoa oppilas on osaltaan vastuussa siitä, jos koulussa harjoitetaan väkivaltaa. Tai koulumatkalla. Lapset ovat lapsia, mutta opettajat ja rehtori eivät ole.

Minusta olisi syytä harkita sitä, että rehtori saa sakot jokaisesta pahoinpitelystä, joka hänen koulussaan tapahtuu. Rehtorihan on perkule vastuussa koulustaan ja sen tapahtumista! Jos siellä hakataan jotakuta, se on rehtorin vastuualueella tapahtunutta, siihen pitäisi voida puuttua. Kun henkilökohtaisia sakkoja kertyy tarpeeksi, ehkä koulusta löytyisi yhtäkkiä keinoja? Ehkä yhtäkkiä niitä voitavia tekemisiä löytyisi lisää?